Mikä voisikaan sytyttää paremmin kuin paikalliskamppailu rakasta vihollistamme HJS:ää vastaan. Ainoana ongelmana oli että sytyttiin vähän liiankin hyvin. Eli sekä valmennuksen että pelaajien lataus taisi olla vähän liian kova. Pelaajilla se näkyi säntäilynä kentällä ja valmenuksessa tietynlaisena sekoiluna vaihtopenkillä tai paremminkin sen ympäristössä. No yhtä kaikki, HJS vei ensimmäistä jaksoa aika suvereenisti ja JanPalla tuotti tuskaa saada edes kahta syöttöä omille. Nyt pitääkin nostaa esiin se kuinka puolustus pystyi Inkan avustuksella pitämään omaa maalia puhtaana ja voittamaan tietynlaisen väsytyskamppailun vastustajan nopeita ja taitavia hyökkääjiä vastaan. Noin 20 minuuttia se rumba kesti, mutta tämän jälkeen oli JanPaltakin jäänyt turha ryntäily unholaan ja ottelu alkoi tasaantua. Pelillisesti ensimmäinen jakso meni HJS:lle.
Tauolla päätettiin muuttaa hieman pelitapaa ja koska ensimmäisellä jaksolla ei saatu lyhyillä syötöillä peliä vastustajan alueelle, niin toiselle jaksolle lähdettiin tavoitteena pelata kärjelle ja laitalinkeille pidempiä palloja pystysuuntaan.
Tämä pelitavallinen muutos avasikin joukkueelle heti lisää tilaa HJS puolustusalueelle, ja jakson avausvihellyksestä peli saatiin vahvasti lähelle HJS maalia. Näytti aivan siltä kuin tauolta olisi tullut täysin eri joukkue kentälle. Tämä rauhoitti myös valmennuksen mieltä, vaikka ei se kai päällepäin tainnut näkyä. Nyt voimasuhteet olivatkin keikahtaneet päälaelleen ja HJS pyrki iskemään vastaiskuilla. Tämä muutti peliä tietyllä tavalla helpommaksi, koska jokainen HJS hyökkäys kulki käytännössä aina saman pelaajan kautta ja kun tälle oli vielä annettu päällystakki viemään peli-iloa pois, alkoi tilanne näyttää hyvältä. Jakson aikana JanPalle siunaantui useampikin hyvä maalintekopaikka, paras taisi tulla kun Laura katkoi vastustajan maalipotkun ja syötti Lindan läpi, mutta meidän harmiksi sijoitus meni kymmenkunta senttiä takatolpan ohi. Aivan jakson loppupuolella HJS sai vaarallisimman paikkansa kun puolustukselta pääsi yksi vastustaja karkuun, mutta Inkan loistava vastaantulo ja yhden käden torjunta pelastivat jälleen takaiskulta. Tänään molemmat maalivahdit pystyivät nollaamaan vastustajansa ja pisteet jaettiin.
Maanantaina (alkua lukuun ottamatta) JanPan pelistä löytyi paljon hyviä asioita mm. pääpelin taso ja rohkeus oli noussut hurjasti Kauhajoen reissun aikana. Toinen hyvä asia on pelaajien kaksinkamppailuvoiman lisääntyminen ja oikeanlainen röyhkeys kentällä. Tosin muutaman kerran pallosta luovuttiin liian helposti, eli annettiin syöttö jota ei ollut tarkoitettu kenellekään. Tästä tavasta on päästävä eroon jo ennen lauantaita. Mutta tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti