Piiricup ja Saksa - Islanti 30.8.2009

Joukkue lähti sunnuntaina kymmenen pelaajan ja kahden valmentajan voimin seuraamaan C-tyttöjen Piiricup finaalia sekä naisten EM-kisaottelua Saksa -Islannti. Kokonaisuudessaan matka oli onnistunut.
Ensiksi saavuimme Nokialle jossa lähdimme alkajaisiksi syömään läheiseen pikaruokaketjun ravintolaan. Sillä onhan jalkapalloakin mukavampi seurata täydellä vatsalla. Siitä siirryimmekin Nokian keskuskentälle jossa ottelu alkoikin juuri sopivasti. NYT SEURAA OSIO JOTA EI KANNATA YHDENKÄÄN HERKKÄHIPIÄISEN AIKUISEN LUKEA. Ja tiedän että saan itsekin varmasti muutaman vihamiehen ja palaute ryöpyn. Nokialla sain huomata suomalaisen juniorijalkapallon katsomokulttuurin tilan. Välttämättä Rinkelinmäen jäähallin C5 katsomon tavat eivät kuulu juniori otteluihin. Itse ottelu ei tuntunut olevan tärkein ja kentällä olleita henkilöitä (pelaajat ja tuomari) ei tunnuttu arvostettavan millään tavalla. Tämä on huolestuttava tilanne. Samalla tulin miettineeksi kuinka paljon ne huudot joita katsomosta kuuluu vaikuttavat pelaajien jatkosuunnitelmiin lopettamispäätöksiä tehdessä. Sillä kukaan ei varmasti halua kuulla omaan persoonaansa kohdistuvia kommentteja (ei edes aikuinen). On turha tulla sanomaan ettei ne huudot kuulu kentälle. Kyllä ne kuuluvat. Toinen mieltä askarruttava seikka oli se että mistä me saamme kohta tuomareita otteluihin ja tässä tarvitsee myös kääntää katseita vaihtopenkille. Enkä pois sulje itseänikään tästä. Kyllä meidän aikuisten pitäisi kannustaa ja tukea pelaajia positiivisesti, ja olla muutenkin hyvänä esimerkkinä nykynuorille. (Sillä kuten koulussa on opetettu niin ihminen oppii matkimalla). Myös vastustajien hyvät suoritukset tulee huomioida. Nokialla tätä ei tapahtunut ja pelaajia kannustettiin vain satuttamaan ja telomaan toisiaan. Oli aika käsittämätön tilanne että keskuskentän katsomossa parhaiten käyttäytyvät katsojat olivat 11-13 vuotiaita tyttöjä. Ja totta puhuakseni tunsin tietynlaista myötä häpeää aikuisuudesta.
No tämä tästä tällä erää ja onneksi Ratinan stadion tarjosi tunnin kuluttua hienot puitteet arvokisa ottelulle. Saavuimme stadionille hyvissä ajoin ja pääsimme seuraamaan myös joukkueiden alkulämmittelyä, josta tarttui varmasti monta hyvää vinkkiä paidan hihaan. Itse ottelu eteni odotetulla kaavalla Saksan hallitessa kenttätapahtumia ja Islannin keskittyessä puolustamaan. Tiukkoja tilanteita tosin nähtiin myös Saksan maalilla. Hyvän ottelun lisäksi myös ilmat olivat suotuisat ja mikäs sen hienompaa kuin seurata futista hienossa ympäristössä, hyvässä seurassa ja kauniissa syys auringon paisteessa. Kiitos kaikille ikimuistoisesta sunnuntai päivästä.
Tämä kirjoitus perustuu täysin omiin mietteisiini päivän aikana tapahtuneista asioista, eikä kukaan muu paikalla ollut ole vaikuttanut kirjoituksen sisältöön joten palautteen saa antaa henkilökohtaisesti.